Cinsault on punainen rypäle, jota käytetään ennen kaikkea Välimeren rannan roseeviineissä ja punaviinien sekoituksissa.
Appellaatiot
Tavel koskee vain roseeviinejä, ja sen kahdestatoista pääasiallisesta lajikkeesta cinsault on yksi grenachen, syrahin, mourvèdren ja clairetten ohella. Bandolin punaviinin pääasialliset lajikkeet ovat cinsault, grenache ja mourvèdre. Côtes de Provencen puna- ja roseeviinien tärkeimmät lajikkeet ovat grenache, cinsault, syrah, mourvèdre ja tibouren, ja Paletten punaviinit ja roseeviinit tehdään grenachesta, mourvèdresta ja cinsaultista. Cassisin pieni punaviinituotanto (2 %) tehdään INAO:n mukaan grenachesta, cinsaultista ja mourvèdresta.
Alkuperä ja viljely
Cinsault vaikuttaa muinaiselta lajikkeelta, joka on voinut olla kotoisin Hérault’sta, mutta se on voinut tulla myös Itä-Välimeren kauppiaiden mukana. Lajike on lämmön- ja kuivuudenkestävä ja tuottava, ja satoa voi olla runsaasti, vaikka viini on parempaa hallituilla sadoilla. Se on altis taudeille ja viihtyy kuivassa ilmastossa. Sitä myydään myös pöytärypäleenä nimellä oeillade. Cinsault on toinen vanhempi Etelä-Afrikassa 1920-luvulla kehitetylle pinotagelle, ja Etelä-Afrikassa se tunnettiin nimellä hermitage.
Ranskassa lajike on tärkeä Languedoc-Roussillonissa, ja Provencessa siitä tehdään laajalti roseeviiniä. Libanonin Château Musarin sekoituksessa se on tärkeä osa, ja Chilen Itatan laaksosta on löytynyt vanhoja köynnöksiä, joiden viinejä laatutuottajat arvostavat. Cinsault sekoitetaan usein grenachen ja carignanin kanssa pehmeyden ja tuoksun vuoksi. Chilessä siitä tehdään kevyitä, hedelmäisiä viinejä, ja uuden tyylin Etelä-Afrikan cinsault on alhaisen alkoholin punaisen marjan viiniä.
Ruokaparit
Cinsault-pohjaiset roseeviinit sopivat kalalle, salade niçoiselle ja tapenadelle.