Châteauneuf-du-Pape on Rhônen eteläosan tunnetuin appellaatio Avignonin ja Orangen välissä Vaucluse’n departementissa. Appellaatio kattaa viisi kuntaa (Châteauneuf-du-Pape, Orange, Bédarrides, Sorgues ja Courthézon) ja koskee vain puna- ja valkoviinejä. AOC-asema tunnustettiin 15. toukokuuta 1936. Nimi tarkoittaa paavin uutta linnaa, ja se viittaa Avignonin paavien aikaan, jolloin paavi Johannes XXII rakennutti kesäasunnon kukkulalle.
Kahdeksantoista lajiketta
Châteauneuf-du-Pape sallii INAO:n mukaan 18 lajiketta, sekä punaisia että valkoisia: bourboulenc, brun argenté (vaccarèse), cinsaut, clairette, clairette rose, counoise, grenache blanc, grenache gris, grenache, mourvèdre, muscardin, picardan, piquepoul blanc, gris ja noir, roussanne, syrah ja terret noir.
Luvut ja säännöt
Châteauneuf-du-Pape on Etelä-Rhônen tunnetuin appellaatio, ja sen viinitarhoja on noin 3 000 hehtaaria. Inter Rhône ei sisällytä sitä Rhônen laakson tilastoihinsa. Valtaosa viinistä on punaista: noin yksi pullo kuudestatoista on valkoviiniä. Sato saa olla enintään 35 hl/ha, ja viinin luonnollisen alkoholin on oltava vähintään 12,5 %. Viinit saavuttavat tavallisesti 14–15,5 %. Pohjois- ja koillisosassa viinitarhoja peittävät savella lepäävät galets roulés -kivet, idässä maa on pääosin hiekkaa ja etelässä soraisempaa.
Appellaation säännöt laadittiin vuonna 1923, ja ne olivat Ranskan ensimmäisiä alkuperänimisäännöstöjä. Ne kirjattiin kansalliseen lakiin 15. toukokuuta 1936. Alkuperäisessä säännöstössä oli kymmenen lajiketta, vuonna 1936 kolmetoista ja vuonna 2009 kahdeksantoista. Vuonna 2004 grenache noir kattoi noin 72 % viljelyalasta, syrah noin 10,5 % ja mourvèdre noin 7 %. Vuonna 1954 paikalliset päättäjät antoivat lain, joka kielsi “lentävät sikarit” kunnan ilmatilassa ja alueella.
Ruokaparit
Châteauneuf-du-Pape punaviini sopii täyteläisiin liharuokiin: lampaalle, riistalle ja daube provençalelle. Valkoviini sopii kalalle ja tryffeleille ja kanalle kermakastikkeessa.