Clairette on valkoinen rypäle, jota viljellään Rhônen eteläosassa, Languedocissa ja Provencessa.
Kuohuviinit
Dioisissa Clairette de Die valmistetaan INAO:n mukaan enimmäkseen méthode ancestrale -menetelmällä muscat-lajikkeesta täydennettynä clairettella, ja se on makea. Lisäksi tehdään viinejä toisella käymisellä pullossa pelkästä clairettesta. Crémant de Die valmistetaan perinteisellä menetelmällä, ja valkoinen brut-kuohuviini tehdään pääosin clairettesta. Clairette de Die on tunnettu jo Plinius vanhemman ajoista, sillä hän kuvaili vuonna 77 vastaavaa viiniä.
Kuivat ja puolimakeat viinit
Clairette du Languedoc on Hérault’n keskiosan valkoviiniappellaatio, joka tuottaa sekä kuivia että makeita (moelleux) viinejä 11 kunnassa. Provencessa clairette on Paletten valkoviinien pääasiallinen lajike, Cassisin marsanne–clairette-sekoituksen osa ja Côtes de Provencen valkoviinien lajike vermentinon ja sémillonin rinnalla. Rhônen eteläosassa clairette on Laudunin valkoviinien pääasiallinen lajike grenache blancin kanssa, ja Tavel koskee vain roseeviinejä, joiden kahdestatoista pääasiallisesta lajikkeesta clairette on yksi.
Viljely ja tyyli
Clairettea oli Ranskassa 1990-luvun lopussa noin 3 000 hehtaaria, ja ala on vähenemässä. Sitä viljellään eniten Provencessa, Rhônella ja Languedocissa. Clairette de Bellegarde ja Clairette du Languedoc tehdään kokonaan clairettesta, ja Clairette de Diessä sekaan voi tulla muscat blanc à petits grains. Se on yksi Châteauneuf-du-Papen kolmestatoista sallitusta lajikkeesta: vuonna 2004 sitä oli 2,5 % appellaation viinitarhoista, ja se oli yleisin valkoinen lajike. Clairetten viini on alkoholipitoista ja hapoiltaan vähäistä, joten sitä kuvataan joskus veltoksi, ja se hapettuu helposti. Sitä on käytetty paljon vermutin raaka-aineena. Clairette rose on clairette blanchen vaaleanpunainen mutaatio.
Ruokaparit
Kuohuva Clairette de Die sopii aperitiiviksi ja jälkiruoille, kuivat clairette-viinit kalalle ja äyriäisille.