Ranskan viinit kuuluvat maailman tunnetuimpiin. Ranska on yksi maailman merkittävimmistä viininvalmistusmaista. Sen viinialueet ulottuvat Atlantin rannikolta Alsaceen ja Välimerelle, ja jokaisella alueella on omat rypäleensä, tyylinsä ja ruokaperinteensä. Ranskalaisen viinin erityispiirre on paikan korostaminen: pullon etiketti kertoo yleensä ennen kaikkea, mistä viini on peräisin.
Appellaatiojärjestelmä
Ranskan viinit luokitellaan alkuperän mukaan. Ylimpänä on AOC (Appellation d’Origine Contrôlée), nykyisessä EU-kielessä AOP, jonka säännöt määrittävät tuotantoalueen, sallitut lajikkeet ja valmistustavan. Sen alapuolella ovat maantieteellisesti väljemmin rajatut IGP-viinit ja alimpana vin de France. Mitä tarkemmin alue on rajattu, sitä tiukemmat säännöt ovat.
Alueet
Tärkeimpiä viinialueita ovat:
- Bordeaux, Ranskan suurin appellaatioviinialue,
- Bourgogne, pinot noirin ja chardonnayn alue, ja siihen liittyvä Beaujolais,
- Champagne, kuohuviinin alue,
- Loire, Rhône, Alsace, Jura ja Savoie,
- Provence, Languedoc-Roussillon, Sud-Ouest ja Korsika.
Luvut
FranceAgriMerin mukaan Ranskassa oli vuonna 2024 viinitarhoja 766 674 hehtaaria, mikä on 3 % maan maatalousmaasta ja 2 % vähemmän kuin vuonna 2014. AOP-viinien osuus viljelyalasta on 55 %, IGP-viinien 27 % ja maantieteellisesti suojaamattomien viinien 5 %. Loput 13 % on konjakin ja armagnacin raaka-aineeksi tarkoitettuja viinitarhoja. INAO:n mukaan Ranskassa oli vuonna 2022 yhteensä 366 viinialan AOC/AOP-nimitystä ja 76 IGP-nimitystä.
Viinintuotanto oli vuonna 2024 noin 27,3 miljoonaa hehtolitraa (ilman konjakkia ja armagnacia), noin viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2023 (33,2 milj. hl). Pudotus johtui sateisesta keväästä, hallasta, rakeista ja laajasta härmäsienen leviämisestä. Tuotannosta 38 % oli punaviiniä, 38 % valkoviiniä ja 24 % roseeta. Viinialan tuotannon arvo oli noin 10,9 miljardia euroa, mikä on 12 % koko Ranskan maataloustuotannon arvosta.
Suurimmat viinialueet pinta-alan mukaan (viljelyala 2024, FranceAgriMerin aluejaon mukaan):
- Languedoc-Roussillon: 207 101 hehtaaria
- Rhône ja Provence: 112 943 hehtaaria
- Bordeaux: 111 910 hehtaaria
- Charentes ja Cognac: 96 963 hehtaaria
- Loire ja Keski-Ranska: 55 270 hehtaaria
- Bourgogne, Beaujolais, Savoie ja Jura: 52 185 hehtaaria
- Sud-Ouest: 43 318 hehtaaria
- Champagne: 31 779 hehtaaria
- Alsace ja itäinen Ranska: 15 827 hehtaaria
- Korsika: 6 123 hehtaaria
Eniten istutetut rypäleet vuonna 2024 olivat ugni blanc (noin 99 800 ha), merlot (92 800 ha), grenache noir (73 800 ha), syrah (59 800 ha) ja chardonnay (46 000 ha). Niiden jäljessä tulivat cabernet sauvignon (37 400 ha), sauvignon blanc (31 800 ha), cabernet franc (27 400 ha), pinot noir (20 900 ha) ja cinsault (19 700 ha). Ranskalla on maailman suurin luomuviinitarhojen pinta-ala: noin 22 % viinitarhoista on luomuviljelyssä.
Viini ja ruoka
Ranskassa viini ja ruoka kuuluvat yhteen: monet klassiset ruoat on nimetty alueen tai viinin mukaan. Esimerkkejä ovat boeuf bourguignon ja bordelaise-kastike, jotka haudutetaan tai keitetään punaviinissä. Jokaisen alueen artikkelissa on ruokaparit ja linkit ruokasivuille.
Tietojen lähteet
Appellaatiotiedot perustuvat Ranskan appellaatioviranomaisen INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) tietoihin.