Champagne on Koillis-Ranskan historiallinen maakunta ja viinialue, jonka nimeä saa käyttää vain alueella valmistetusta kuohuviinistä (Champagne AOC). Viini valmistetaan pääosin chardonnay-, pinot noir- ja meunier-rypäleistä perinteisellä menetelmällä, jossa toinen käyminen tapahtuu pullossa. INAO:n mukaan viinitarhat sijaitsevat Aisnen, Aube’n, Haute-Marnen, Marnen ja Seine-et-Marnen departementtien kunnissa.
Maisema ja osa-alueet
Champagnen viinitarhat ovat Pariisin altaan itäosan cuesta-kukkuloiden rinteillä. Pohjoisesta etelään alue jakautuu seuraaviin osiin:
- Montagne de Reims Reimsin eteläpuolella
- Vallée de la Marne, joka jatkuu Aisnen eteläosaan ja Seine-et-Marneen
- Côte des Blancs
- Côte de Sézanne
- Côte des Bar Aube’ssa ja Haute-Marnessa, jossa on myös Rosé des Riceys
- lisäksi Côte de Champagne, johon kuuluvat Marnen Vitryat ja Aube’n Montgueux
Osa-alueita lasketaan neljä tai viisi, koska Côte de Sézanne luetaan joskus osaksi Côte des Blancsia. Tässä se on oma osa-alueensa.
Luvut
Champagnen viinitarhoja on noin 34 300 hehtaaria 319 kylässä (cru) viiden departementin alueella, ja niitä viljelee yhteensä noin 16 000 tuottajaa. Viinitarhat ovat 281 000 pienellä, keskimäärin noin 12 aarin lohkolla. Köynnökset kasvavat 90–300 metrin korkeudessa, ja rinteen keskimääräinen kaltevuus on 12 %, paikoin jopa 60 %. Alueen rajasi vuoden 1927 laki. Kylistä 17 on grand cru ja 42 premier cru. Lajikkeiden osuudet koko alueella ovat pinot noir 38,3 %, chardonnay 30,8 % ja meunier 30,6 %, mutta alueittain ne eroavat paljon: Côte des Bar on pinot noir -alue (84 %), Vallée de la Marne meunier-alue (59 %) ja Côte des Blancs chardonnay-alue (85 %). Montagne de Reimsissa pinot noir on suurin lajike (41 %).
Kukkuloiden harjanteet ovat kovaa kalkki- tai liitukerrosta, ja rinteet pehmeämpää liitua, merkeliä tai hiekkaa. Rinteet avautuvat pääosin itään ja etelään, toisinaan pohjoiseen, kuten Montagne de Reimsin pohjoisosassa ja Marnen vasemmalla rannalla. Ilmasto on kaksijakoinen: merellinen vaikutus tuo tasaisesti sadetta ja tasoittaa lämpötilavaihteluita, ja mantereinen vaikutus tuo toisinaan tuhoisia hallayöitä sekä aurinkoisia kesiä.
Nimi on suojattu
Champagne on yksi tiukimmin suojatuista viininimistä. Jo vuonna 1882 Champagnen talot ryhtyivät oikeustoimiin nimen käyttäjiä vastaan ja yhdistyivät ammattiliitoksi, ja vuonna 1905 petoksia koskevan lain aattona oikeuskäytäntö vahvisti nimen kuuluvan Champagnessa kasvatetuista rypäleistä tehdyille viineille. Alueen rajaamisen työ alkoi vuonna 1908. Alueella toimii Comité Champagne (CIVC), joka perustettiin vuonna 1941 ja joka vahvistaa vuosittaiset satorajat ja puolustaa nimeä maailmalla.
Perinteinen menetelmä
Champagnessa viini käy kahdesti. Ensin rypäleistä tehdään kuohumaton pohjaviini, ja sitten viini pullotetaan ja toinen käyminen tapahtuu samassa lasipullossa, mikä synnyttää kuplat. Kypsytys hiivasakalla on pitkä, erityisesti vuosikertaviineillä: vuosikertaviiniä kypsytetään Comité Champagnen mukaan vähintään 36 kuukautta ja vuosikertaa vailla olevaa viiniä vähintään 15 kuukautta. Hiivasakka siirretään pullon kaulaan käsittelemällä pulloa (remuage) ja poistetaan (dégorgement), minkä jälkeen viiniin lisätään liqueur d’expédition, joka määrää champagnen makeuden.
Champagnen valmistuksesta ja säännöistä on tarkempi esitys Champagne AOC -artikkelissa, ja kylien luokittelusta artikkelissa Champagnen crut.
Muut Champagnen appellaatiot
- Coteaux champenois: kuohumattomat valko-, puna- ja roseeviinit samalta alueelta.
- Rosé des Riceys: kuohumaton rosé Les Riceysin kunnasta Aube’ssa.
Ruokaparit
Kuohuviini sopii klassisesti ostereiden ja muiden merenelävien sekä juustojen kuten brien kanssa. Happamuus ja kuplat leikkaavat rasvaisuuden, joten Champagne sopii myös paistetun kanan ja muun rasvaisemman ruoan seuraksi.