Bourgogne (suom. Burgundi) on Itä-Ranskan viinialue, jossa kaksi rypälettä, pinot noir ja chardonnay, tuottaa joitakin maailman arvostetuimpia viinejä. Bourgognen erikoisuus on yksinkertaisuus ja tarkkuus: useimmat viinit tehdään yhdestä rypälelajikkeesta, ja viinin arvon ratkaisee se, millä tarkasti rajatulla viinitarhalla rypäleet ovat kasvaneet. Alueen viinitarhat ovat vuodesta 2015 kuuluneet UNESCOn maailmanperintöön.
Pohjoisesta etelään
Alue ulottuu pohjoisen Chablis’n kautta Côte d’Orin kukkuloille ja edelleen Côte Chalonnaiseen ja Mâconnaisiin. Mâconnaisin eteläpuolella alkaa Beaujolais, joka liitetään viinikaupassa usein Bourgogneen. Sen punaviinit tehdään gamaysta ja appellaatiot ovat toisenlaisia, joten se on tässä oma alueensa. Bourgognen osa-alueilla on kullakin oma luonteensa:
- Chablis on pohjoisin alue, jossa viinit ovat pelkästään chardonnaysta ja kasvavat kimmeridgekalkkikivellä.
- Côte d’Or on Bourgognen ydin. Côte de Nuits tunnetaan pinot noir -punaviineistään, ja Côte de Beaune on kuuluisa chardonnay-valkoviineistään, esimerkiksi Montrachet’sta. Suurin osa grand cru -viinitarhoista sijaitsee täällä.
- Côte Chalonnaise: Givry ja Mercurey tuottavat pääosin punaviiniä, Montagny pelkästään chardonnayta ja Rully molempia.
- Mâconnais tekee enimmäkseen valkoviiniä, esimerkiksi Mâcon-Villages, Pouilly-Fuissé, Saint-Véran ja Viré-Clessé.
Yksi rypäle, yksi viini
Bourgognessa useimmat appellaatiot sallivat vain yhden lajikkeen: punaviineissä pinot noirin ja valkoviineissä chardonnayn. Aligoté on alueen kolmas valkoinen rypäle. Siitä tehdään Bourgogne Aligoté ja Bouzeronin kyläappellaation viinit. Gamay kuuluu Beaujolais’han ja passe-tout-grains-sekoitukseen.
Appellaatiopyramidi ja climat
Bourgognen appellaatiot muodostavat neliportaisen hierarkian: aluetason viinit (esimerkiksi Bourgogne), kyläviinit (esimerkiksi Gevrey-Chambertin), premier cru ja grand cru. Mitä ylemmäs noustaan, sitä pienempi ala ja tuotanto: grand cru -viinejä on alle kaksi prosenttia tuotannosta. Premier cru ei ole erillinen appellaatio vaan maantieteellinen tarkennus kyläappellaation sisällä, ja grand cru -appellaatioita on vain Côte d’Orilla ja Chablis’ssa. Bourgognen appellaatioita on BIVB:n mukaan noin 85, enemmän kuin missään muulla Ranskan viinialueella.
Chablis’ssa grand cru -viinitarhat muodostavat yhden appellaation, joka jakautuu seitsemään nimettyyn climat’hen. Muualla jokaisella Côte d’Orin grand cru -viinitarhalla on oma appellaationsa.
Hospices de Beaune
Beaunessa järjestetään joka vuosi marraskuun kolmantena sunnuntaina Hospices de Beaunen hyväntekeväisyysoksio. Siinä myydään viinejä viinitarhoista, jotka on lahjoitettu Beaunen vuonna 1443 perustetulle hospitaalille. Tuotto menee sairaanhoitoon ja hospitaalin ylläpitoon, ja oksiota pidetään Bourgognen viinivuoden tärkeimpänä tapahtumana.
Ruokaparit
Bourgognen keittiö ja viinit kuuluvat yhteen, ja viini on mukana alueen klassikoissa: boeuf bourguignon haudutetaan punaviinissä, ja samoin valmistetaan coq au vin. Pinot noir sopii molempien viereen, ja sama viini voi olla myös padassa.
Valkoviineistä Chablis sopii klassisesti ostereiden kanssa, ja Bourgogne Aligoté on perinteinen pari etanoille. Alueen muita ruokia ovat esimerkiksi Époisses-juusto, gougères-juustotaikinapallot, œufs en meurette ja jambon persillé.
Perustason appellaatiot
Bourgogne on koko alueen perusappellaatio, ja Bourgogne aligoté on aligoté-lajikkeesta tehty kuiva valkoviini. Auxerren seudulla tehdään punaviini Irancy. Côte Chalonnaisen ja Mâconnaisin appellaatiot löytyvät alueiden sivuilta: Côte Chalonnaise ja Mâconnais.
Crémant de Bourgogne on koko alueen kuohuviini ja Bourgogne Passe-tout-grains gamay- ja pinot noir -sekoitus. Saint-Bris on Bourgognen ainoa sauvignon-appellaatio, ja Vézelay on chardonnay-appellaatio Morvanin reunalla.