Bourgogne on Bourgognen alueellinen perusappellaatio. INAO:n mukaan se on punainen, valkoinen tai harvemmin roseeviini ja koko Bourgognen monimutkaisen viinihierarkian “sokkeli”. Appellaatioon liittyy 14 maantieteellistä lisänimeä, jotka ovat kuin erilaisia tulkintoja alueen maaperästä ja ilmastosta.
Lajikkeet ja viinit
Appellaation tunnuslajikkeet ovat pinot noir punaviineille ja chardonnay valkoviineille. Nämä kaksi burgundilaista perusrypälettä tuovat parhaat puolensa esiin kotiseutunsa savi-kalkkimailla. Punaviineissä ja roseeviineissä on usein hienot, samettiset tanniinit ja hedelmäisyyttä (pääosin pieniä punaisia ja mustia hedelmiä). Valkoviineissä on pyöreyttä, jota tasapainottaa rakenteen vaatima happamuus, ja ne säilyvät hyvin ja voivat olla voimakkaita.
Historia
Bourgognen maine on hyvin vanha: se ulottuu vähintään 500-luvulle. INAO mainitsee abbé Arnoux’n teoksen Dissertation sur la situation de la Bourgogne, sur les vins qu’elle produit, joka julkaistiin Lontoossa vuonna 1728, sekä Thomas Jeffersonin vierailun Bourgognessa vuonna 1787. Pienet viinitarhayksiköt, usein yksittäinen lieu-dit, ovat Bourgognessa climat-nimisiä, ja ne on merkitty UNESCOn maailmanperintöön vuonna 2015.
Hierarkian pohja
Bourgognen viinit jakautuvat neljälle tasolle, ja aluetason Bourgogne on niistä alin ja suurin. Vain noin 2 % tuotannosta on grand cru -viiniä ja noin 12 % premier cru -viiniä, kun taas kyläviinien osuus on noin 36 %. Grand cru -viinit kypsyvät yleensä viidestä seitsemään vuotta ja premier cru -viinit kolmesta viiteen vuotta, ja aluetason Bourgogne on tarkoitettu juotavaksi tavallisesti kolmen vuoden kuluessa vuosikerrasta. Appellaation lisänimiä ovat muun muassa Hautes-Côtes de Nuits, Hautes-Côtes de Beaune ja Côte Chalonnaise.
Ruokaparit
Punainen Bourgogne sopii kanalle ja lampaalle, valkoinen kalalle ja kermakastikkeisille ruoille.