Alsace on Itä-Ranskan viinialue, joka ulottuu kapeana vyöhykkeenä Vosges-vuoriston ja Reinin väliin Saksan rajalle. Viinitarhat kulkevat Vosgesin esikukkuloilla yli 170 kilometrin matkan Thannista, Mulhousen tasalta, Marlenheimiin, Strasbourgin tasalle. Useimmilla Ranskan viinialueilla viini nimetään paikan mukaan, mutta Alsacessa etikettiin kirjoitetaan yleensä rypäle. Valtaosa viineistä on valkoviinejä, ja tärkeimmät lajikkeet ovat riesling (noin 21 % istutuksista), gewürztraminer, pinot gris, pinot blanc ja muscat.
Mistä alueen viinit tulevat
Alueen viineistä suurin osa tehdään Alsace AOC -perusappellaatiossa, jonka nimeen voi liittää yhden 13 maantieteellisestä lisänimestä, esimerkiksi Vallée Noble tai Côte de Rouffach. Sen yläpuolella ovat Alsace grand cru -viinitarhat: niitä on 51, ja ne tunnustettiin vuosina 1975–2007. Kuohuviinit myydään nimellä Crémant d’Alsace.
Alue jakautuu kahteen departementtiin. Eteläisessä Haut-Rhinissä on 37 grand cru -viinitarhaa, pohjoisessa Bas-Rhinissä 14.
Vuoriston varjossa
Vosgesin vuoristo suojaa viinitarhoja merelliseltä ilmastolta. Viinitarhoilla sataa 500–650 millimetriä vuodessa, kun vuoriston huipuilla sadetta tulee noin 2 000 millimetriä, ja Colmarissa aurinko paistaa noin 1 800 tuntia vuodessa. Viinitarhat ovat yleensä 200–400 metrin korkeudessa.
Maaperä vaihtelee poikkeuksellisen paljon. Reinin hautavajoaman murtumat ovat tuottaneet mosaiikin: vuoriston juurella maa on graniittia, hiekkakiveä ja liusketta, esikukkuloilla kalkkipitoista, ja siellä on myös konglomeraatteja ja merkeliä. Siksi muutaman kilometrin päässä toisistaan kasvavat viinitarhat voivat tuottaa hyvin erilaisia viinejä.
Grand cru -viinitarhat
Alsacen 51 grand cru -viinitarhaa ovat maaperältään hyvin erilaisia. Brandin ja Schlossbergin maaperä on graniittia, Rangenin vulkaanista kiveä ja Zotzenbergin merkeliä. Yhteiset säännöt ja maaperäryhmittely löytyvät artikkelista Alsace grand cru.
Grand cru -viini tehdään yleensä yhdestä jalosta lajikkeesta: rieslingistä, gewürztraminerista, pinot gris’stä tai muscatista. Poikkeuksia ovat Altenberg de Bergheim ja Kaefferkopf, joissa sekoitusviini on sallittu.
Crémant d’Alsace
Crémant d’Alsace sai oman AOC-asemansa vuonna 1976. Kuohuviini valmistetaan perinteisellä menetelmällä (méthode traditionnelle), jossa toinen käyminen tapahtuu pullossa. Suurin osa tehdään pinot-lajikkeista.
Historiaa
Alsace on kuulunut vuorotellen Saksaan ja Ranskaan, ja alueen viininviljelyyn on vaikuttanut sekä saksalainen että ranskalainen perinne. Vuosisatojen aikana alueelle kehittyi runsasaromaattisten lajikkeiden viljely, joka antaa sille oman luonteensa. Alsacen viininviljelijöitä on edustanut vuodesta 1912 lähtien Association des Viticulteurs d’Alsace.
Aikaisemmin alsacelaisia viinejä kuljetettiin Reiniä pitkin Mainziin, missä niitä sekoitettiin Reinin viineihin voiman ja aromien lisäämiseksi. 1800-luvun alussa niitä pidettiin arvostettuina, kuivina ja erittäin aromaattisina valkoviineinä.
Ruokaparit
Alsacen valkoviinit sopivat perinteisesti paikalliseen ruokaan, esimerkiksi choucroute-ruoalle, flammekuechelle ja sianlihalle. Aromaattinen gewürztraminer sopii mausteiselle ruoalle ja foie gras’lle, riesling kalalle ja simpukoille.