Roussanne on valkoinen rypäle, jota käytetään Pohjois-Rhônessa marsannen kanssa. INAO nimeää sen yhdessä marsannen kanssa Hermitagen, Crozes-Hermitagen ja Saint-Josephin valkoviinien lajikkeeksi, ja Saint-Péray tekee sekä kuohumattomat että kuohuvat valkoviininsä marsannesta ja roussannesta.
Punaviinien lisälajike
Hermitagen, Crozes-Hermitagen ja Saint-Josephin punaviinien lisälajikkeina sallitaan marsanne ja roussanne sekaistutuksina. Saint-Josephissa syrahin osuuden on oltava vähintään 90 % tilan viljelyalasta ja Hermitagessa ja Crozes-Hermitagessa vähintään 85 %.
Etelässä
Roussanne on myös Etelä-Rhônen sallittujen lajikkeiden joukossa: Châteauneuf-du-Pape sallii 18 lajiketta, joihin kuuluu roussanne.
Alkuperä ja viljely
Roussannen kotiseutu on todennäköisesti Pohjois-Rhône. Nimi tulee ranskan sanasta roux, “punaruskea”, koska marjat saavat kypsyessään ruskean sävyn. Pohjois-Rhônessa se on sallittu Crozes-Hermitagessa, Hermitagessa, Saint-Josephissa ja Saint-Pérayssa, mutta sen ala on vähentynyt, kun marsanne on lisännyt asemaansa tuottavuutensa ja viljelyn helppouden vuoksi. Châteauneuf-du-Papen valkoviinissä se voi olla 80–100 %, ja tunnettu esimerkki on Château de Beaucastelin Vieilles Vignes. Savoiessa lajikkeen nimi on bergeron, ja siitä tehdään Chignin’in aromikkaita viinejä.
Viljely ja tyyli
Roussanne kypsyy myöhään, ja sadot ovat epätasaisia, koska se kestää huonosti tuulta. Se on altis härmälle ja mädälle eikä kestä kuivuutta. Sato pitäisi korjata ennen kuin alkoholipotentiaali nousee 14 prosenttiin. Tuoksu muistuttaa kukkaista yrttiteetä. Lämpimässä ilmastossa viini on täyteläistä, ja siinä on hunajaa ja päärynää. Viileässä se on kukkaisempaa ja hennompaa ja hapokkaampaa. Oz Clarken mukaan viinit maistuvat hyvin ensimmäiset 3–4 vuotta, minkä jälkeen ne menevät “mykkään vaiheeseen” ja kehittyvät uudelleen 7–8 vuoden iässä.
Ruokaparit
Roussanne-pohjaiset valkoviinit sopivat kalalle, kanalle ja juustoille.