Marsanne on valkoinen rypäle, joka määrittää Pohjois-Rhônen valkoviinit yhdessä roussannen kanssa. INAO mainitsee marsannen ja vähäisemmässä määrin roussannen alueen pohjoisten appellaatioiden keskeisiksi rypäleiksi.
Appellaatiot
Hermitagen ja Crozes-Hermitagen valkoviini tehdään marsannesta ja roussannesta, ja Saint-Josephin INAO-kuvauksen mukaan valkoviinit ovat kuivia, hyvin aromaattisia ja valkoisten kukkien sävyisiä. Saint-Péray tekee marsanne- ja roussanne-rypäleistä sekä kuohumattomia valkoviinejä että valkoisia kuohuviinejä, jotka valmistetaan pullossa tapahtuvalla toisella käymisellä. Marsannea ja roussannea sallitaan myös Hermitagen, Crozes-Hermitagen ja Saint-Josephin punaviinien lisälajikkeina sekaistutuksina. Provencessa Cassis tekee INAO:n mukaan valkoviininsä marsanne–clairette-sekoituksesta.
Alkuperä ja viljely
Marsannen kotiseutu on todennäköisesti Pohjois-Rhône, tarkemmin Drômen Marsannen kylä ja luostari. Hermitagen alueella se on viljellyin valkoinen lajike, ja se on tärkeä osa Crozes-Hermitagen ja Saint-Josephin valkoviinejä. Saint-Pérayssa siitä tehdään sekä kuohumattomia että kuohuvia viinejä. Etelä-Rhônessa se ei kuulu sallittuihin lajikkeisiin valkoisessa Châteauneuf-du-Papessa, mutta sitä löytyy joistain Côtes du Rhône -valkoviineistä. Savoiessa sen nimi on grosse roussette, ja Sveitsin Valais’ssa ermitage. Australian Victoriassa lajiketta on istutettu 1860-luvulta, ja Tahbilkin köynnökset ovat vuodelta 1927.
Tyyli
Marsanne on vaativa: liian kuumassa ilmastossa se ylikypsyy ja viini on veltto, liian viileässä se jää mauttomaksi. Siksi sato korjataan juuri ennen täyttä kypsyyttä, jotta happoja säilyy. Viinit ovat väriltään syviä, täyteläisiä ja pähkinäisiä, ja niissä on mausteita ja päärynää. Alkoholi voi olla korkea, ja tammi antaa viinille runkoa. Iän myötä viinit tummuvat, saavat öljymäisen, hunajaisen rakenteen ja pähkinän ja kvittenin tuoksuja. Useimmiten marsanne sekoitetaan roussanneen.
Ruokaparit
Marsanne-pohjaiset valkoviinit sopivat kalalle, kanalle ja juustoille.