Saint-Péray on Pohjois-Rhônen eteläisin appellaatio ja pieni valkoviiniappellaatio Ardèchen puolella Rhônea, Valencen vastapäätä. Alue rajoittuu kahteen kuntaan, Saint-Pérayhin ja Toulaudiin. Appellaatio koskee valkoisia kuohumattomia viinejä ja perinteisellä menetelmällä tehtyjä kuohuviinejä, ja ne valmistetaan marsannesta ja roussannesta. Viinitarhoja oli INAO:n mukaan vuonna 2010 noin 75 hehtaaria.
Crussolin vuoren juurella
Alueen maisemaa hallitsee Crussolin vuori, jonka huipulla ovat samannimisen linnan rauniot. Vuori on jäänne kalkkimassiivista, joka on syntynyt meren kerrostumista, ja sen ympärillä pohja on Keskiylängön graniittia. Viinitarhat kasvavat kalkkiperäisellä, savikalkkisella ja graniittisella maalla. Ilmasto on lähes Cornasin kaltainen, mutta Mialan-laaksoa pitkin pohjoisesta puhaltava kylmä tuuli, bise, tekee siitä hieman viileämmän.
Kuohuviinin vanha koti
Saint-Péray’n viinit tunnettiin jo keskiajalla: vanhimmat maininnat viinitarhoista ovat vuosilta 928 ja 969, kun viinitarhoja lahjoitettiin Clunyn luostarille ja Saint-Chaffren luostarille. Viinejä pidettiin ylellisyystuotteina, ja niitä lahjoitettiin arvovieraille.
Alueen valkoviinin kerrotaan kuohuneen luonnostaan, ja 1600-luvun asiakirjoissa viinejä sanotaan “pelkästään kuohuviineiksi”. Vuonna 1828 viininviljelijä Louis Alexandre Faure kokeili kuohuviinin valmistusta sadan tynnyrin erällä. 1840-luvulla Saint-Péray’n kuohuviini oli yksi Ranskan kalleimmista, ja viinikauppoja oli neljätoista. Fylloksera heikensi satoja vuonna 1874, ja viininvalmistajat turvautuivat osittain mustiin rypäleisiin. Tätä vastaan perustettiin vuonna 1908 viininviljelijöiden puolustusyhdistys. Alue rajattiin vuonna 1933, ja appellaatio tunnustettiin 8. joulukuuta 1936. Kunnan nimi on peräisin sanoista Saint-Pierre d’Ay, ja Ranskan vallankumouksen aikana, vuonna 1794, se sai nimen “Péray-Vin Blanc”.
Rypäleet
Marsanne on alueen pääasiallinen rypäle, ja roussanne, jota paikalliset kutsuvat nimillä roussette ja plant de Saint-Péray, on vähemmistössä: vuonna 2010 sen osuus oli 8 % viljelyalasta. Molemmat sallitaan kuohumattomissa ja kuohuvissa viineissä. Appellaatiossa on noin kolmekymmentä tuottajaa ja vuonna 2010 keskimääräinen tuotanto oli 2 100 hehtolitraa vuodessa.
Luvut
Saint-Pérayn viinitarhoja oli vuonna 2024 noin 116 hehtaaria, ja sato oli 3 075 hehtolitraa, kaikki valkoista. Viljelyala on kasvanut hitaasti vuoden 2019 sadasta hehtaarista.
Ruokaparit
Saint-Pérayn kuohumaton valkoviini sopii kanalle, kalalle ja simpukoille, ja kuohuviini aperitiiviksi ja ostereiden kanssa.