Graves on Bordeaux’n vanhimpia viinialueita. Se ulottuu Garonne-joen vasemmalla rannalla Bordeaux’n kaupungista kaakkoon noin viidenkymmenen kilometrin matkalle, ja sen nimi tulee ranskan sanasta graves, “sora”. Maaperä on jääkauden ja joen kuljettamaa soraa ja kvartsia. Alueella tehdään sekä punaisia että valkoisia viinejä, ja pohjoisosa kaupungin tuntumassa, Pessac-Léognan, on erotettu omaksi appellaatiokseen.
Vanha viinialue
Alueen punaviinit olivat englantilaisten rakastamaa claret-viiniä jo keskiajalla, kun Akvitania kuului Englannin kruunulle. Pape Clément -tilan kerrotaan saaneen alkunsa 1300-luvun alussa paavi Klemens V:n ajoista, ja Samuel Pepys kirjasi päiväkirjaansa Haut-Brionin viinin vuonna 1663.
Gravesin etu oli sijainti: kaupungin lähellä oleva sora ojittui hyvin, kun taas Médoc oli vielä suota. Hollantilaiset kuivattivat Médocin 1600-luvulla, ja sen jälkeen painopiste siirtyi pohjoiseen. Vuoden 1855 luokituksessa Gravesista oli mukana vain Château Haut-Brion ensimmäisenä kasvuna. Gravesin viineille laadittiin oma luokitus vuonna 1953, ja se vahvistettiin vuonna 1959.
Appellaatiot
Graves-appellaatio kattaa INAO:n mukaan 41 kuntaa ja osan Coimèresta, ja se koskee kuohumattomia punaisia ja valkoisia viinejä. Pohjoisosan kymmenen kuntaa erotettiin vuonna 1987 omaksi appellaatiokseen. Kaikki Gravesin luokitellut tilat sijaitsevat Pessac-Léognanissa, joten Graves-appellaatiossa ei ole luokiteltuja tiloja.
Punaviinit tehdään cabernet sauvignonista, merlotista ja cabernet francista, ja niissä on tavallisesti enemmän merlotia kuin Médocin viineissä. Valkoviinit tehdään sauvignon blanc’ista ja sémillonista, ja parhaat niistä ovat Bordeaux’n arvostetuimpia kuivia valkoviinejä. Makeille valkoviineille on oma appellaationsa, Graves supérieures. Gravesin ja Sauternes’n välissä on Cérons, joka tekee makeita viinejä samalla tavalla kuin Sauternes.
Ruokaparit
Valkoiset Gravesit sopivat kalalle, ostereille ja muille mereneläville. Punaiset sopivat lampaalle ja pehmeille juustoille.