Anjou

Anjou on Anjou-Saumurin aluetason appellaatio Angersin kaupungin ympärillä Maine-et-Loiren departementissa sekä Deux-Sèvresin ja Viennen pohjoisosassa. INAO:n mukaan viinit tuotetaan Loiren ja sen sivujokien rinteillä Angersin eteläpuolella: kuohumattomat valko- ja punaviinit sekä valkoiset ja rosé kuohuviinit. Viinit ovat tuoreita, hedelmäisiä ja harmonisia, ja niissä tuntuu “anjoulainen pehmeys” (douceur angevine).

Liitua ja piitä

Joet ovat uurtaneet viinirinteet liitu- ja piikivipitoisiin kivilajeihin, ja niissä Pariisin allas kohtaa Armorikan massiivin. Anjou tunnustettiin appellaatioksi jo vuonna 1936, Ranskan ensimmäisten joukossa, ja alueen viiniperinne ulottuu antiikkiin.

Viinit

Valkoviinit tehdään pääosin chenin-rypäleestä, ja niissä on kirkas väri, hedelmäisiä ja kukkaisia aromeja sekä tuore, hienovarainen tasapaino. Kuohuviinit ovat hienostuneita. Cabernet-valtaisissa punaviineissä on punaisten marjojen aromeja ja hienot tanniinit. Gamay-merkinnällä myytävä Anjou on pehmeämpi ja helpommin juotava, ja se voidaan nauttia myös primeurina.

Anjou-Saumurin muita appellaatioita ovat esimerkiksi Anjou Villages, Rosé d’Anjou ja Cabernet d’Anjou.

Luvut ja maaperä

Anjou tunnustettiin asetuksella 31. joulukuuta 1957. Alue on aluetason appellaatio, joka kattaa 128 kuntaa Maine-et-Loiressa, 14 Deux-Sèvresissä ja yhdeksän Viennessä ja jonka sisällä on monia alakohtaisia appellaatioita. Keskimäärin Anjou-viiniä valmistetaan noin 62 000 hehtolitraa vuodessa, eli noin 8,1 miljoonaa pulloa (2019–2023), ja punaviinin osuus on 58 %, valkoviinin 36 % ja kuohuviinin (fines bulles) 6 %. Perussato on 60 hl/ha valko- ja punaviineille ja 67 hl/ha kuohuviineille.

Alueella on kaksi erilaista maaperää: laajempi Anjou noir on tummalla liuskemaalla Armoricanin massiivin kaakkoisreunalla, ja suppeampi Anjou blanc on valkoisella tuffeau-maalla, joka syntyy Pariisin altaan lounaisosan liidun rapautumisesta. Ilmasto on lauha, melko kuiva ja vähän lämpötilaa vaihteleva, eli “anjoulainen leppeys”. Alueen viinintuotannossa munkeilla oli suuri osa: jokaisella luostarilla oli oma viinitarhansa. Kun Henrik II Plantagenet tuli Englannin kuninkaaksi vuonna 1154, Anjoun viinejä tarjoiltiin Englannin hovissa, ja se vakiinnutti Loiren viinien maineen lähes vuosituhanneksi.

Ruokaparit

Anjoun valkoviini sopii kalalle ja simpukoille, ja punaviini sianlihalle ja kanalle.

Klikkaa aluetta siirtyäksesi sen sivulle. Alueiden muodot on johdettu INAO:n ja IGN:n aineistoista ja ovat suuntaa-antavia; viralliset rajat ovat INAO:n ja kuntien suunnitelmissa. Lähteet: Terrain data: Copernicus EU-DEM (Euroopan unionin rahoittama), USGS GMTED2010 ja SRTM (Terrain Tiles, Mapzen / AWS Open Data) (2026-10-21); IGN, ADMIN EXPRESS COG CARTO, Licence Ouverte 2.0 (2026-10-19); INAO, Délimitation parcellaire des AOC viticoles, Licence Ouverte 2.0 (2026-10-12); Made with Natural Earth (2022-05-13).

Rypäleet

Viinityyli

Lähteet

  1. InterLoire: Livret des vignobles de Loire 2024 – luvut (2019–2023), rendementit ja tuotantotavat
  2. INAO: Anjou (AOP-tuotesivu) – kuvaus, viinityyli, historia