Prosecco on Veneton ja Friuli-Venezia Giulian alueilla tuotettu DOC-nimitys. Siihen kuuluvat kuohuviini (spumante), roseekuohuviini (spumante rosé), kevyesti kuplivat frizzante-viinit ja kuohumaton Prosecco. Viini tehdään vähintään 85-prosenttisesti glera-rypäleestä. DOC-asema myönnettiin vuonna 2009.
Tuotantoalue
Rypäleet tulevat yhdeksästä maakunnasta: Belluno, Gorizia, Padova, Pordenone, Treviso, Trieste, Udine, Venezia ja Vicenza. Alue on pääosin tasaista ja osin kukkulaista. Alueen ydin on Conegliano Valdobbiadene Trevison maakunnan kukkuloilla. Etiketissä voi mainita Trevison maakunnan (Treviso) tai Triesten (Trieste), jos rypäleet ja valmistus ovat samassa maakunnassa.
Säännöt
Viinissä on gleraa vähintään 85 prosenttia. Loput voi olla verdisoa, bianchetta trevigianaa, pereraa, glera lungaa, chardonnayta, pinot blancia, pinot grisiä tai pinot noiria (valkoiseksi vinifioituna), enintään 15 prosenttia. Roseekuohuviinissä on gleraa 85–90 prosenttia ja pinot noiria (punaiseksi vinifioituna) 10–15 prosenttia. Sadon enimmäismäärä on 18 tonnia hehtaarilla, ja roseessa pinot noirilla 13,5 tonnia. Rypäleiden luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9 tilavuusprosenttia.
Kuohuviini valmistetaan ainoastaan luonnollisella käymisellä suljetussa säiliössä (autoclave, Martinotti-menetelmä). Roseekuohuviinin kypsytyksen on kestettävä vähintään 60 päivää, ja siinä on pakko mainita vuosikerta (millesimato). Frizzante tehdään käymällä pullossa tai säiliössä. Kuohuviinin sallitut makeusasteet ovat brut nature, extra brut, brut, extra dry, dry ja demisec; roseessa vain brut nature, extra brut, brut ja extra dry. Valmiin kuohuviinin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 11 tilavuusprosenttia ja frizzanten 10,5. Väri on kirkas olkikeltainen tai vaalea ruusunpunainen, ja viini on kuiva.
Historia
Tuotantosääntöjen mukaan ensimmäiset asiakirjat, joissa Prosecco-viiniä mainitaan, ovat 1600-luvun lopulta. Ne kuvaavat hentoa valkoviiniä, joka sai alkunsa Triesten Karstilla Proseccon kylän alueella, mikä näkyy edelleen mahdollisuutena käyttää etiketissä mainintaa Trieste. 1700- ja 1800-luvuilla tuotanto siirtyi ja kasvoi Veneton ja Friulin kukkula-alueille. Conegliano Valdobbiadenon kukkuloilla viini sai maineen, ja sen mainetta myöten viljely levisi tasangoille, ensin Trevison maakuntaan ja sitten muualle Venetoon ja Friuli-Venezia Giuliaan. 1900-luvun alusta kehitettiin luonnollinen toinen käyminen ensin pullossa ja sitten säiliössä.
Ruokaparit
Kuiva, kevyt kuohuviini sopii alkupaloille ja kevyille ruoille: antipasto, venetolaiset cicchetti, baccalà mantecato, sarde in saor ja risi e bisi ovat luontevia pareja.