Mâcon on Mâconnaisin perusappellaatio Bourgognen eteläosassa. INAO:n mukaan se on alun perin tunnustettu asetuksella 31.7.1937, ja se koskee valko-, puna- ja roseeviinejä. Valkoviinejä voidaan myydä myös maininnalla Villages, ja nimen perään voidaan liittää yksi lähes kolmestakymmenestä kunnan nimestä, kuten Azé, Bray, Chardonnay, Lugny, Fuissé tai Vinzelles.
Alue
Alue vastaa luonnonmaantieteellistä Mâconnais’ta eteläisessä Bourgognessa. Se on kukkulajono, jonka latvat ovat metsäisiä ja rinteet viinitarhojen peittämiä. Pohjoisessa ja idässä sitä rajaa Saône-tasanko ja lännessä Grosnen laakso ja Charollais, ja etelässä se jatkuu Beaujolais’n vuorille. Kukkulat ovat pitkiä, yhdensuuntaisia harjanteita (chaînons), joita erottavat toisistaan yhdensuuntaiset siirrokset ja jotka kallistuvat itään.
Maaperä vaihtelee: kalkkikiveä itään avautuvilla jurakauden rinteillä, hiekkaisia ja happamia maita graniitti- ja liuskeperustalla sekä silttisiä maita savikivien päällä. Valkoviinirypäleet viljellään kalkkipitoisilla tai heikosti kalkittomilla alustoilla, kun taas punaviinien viinitarhat ovat monenlaisilla alustoilla, ja ratkaisevaa on vedenläpäisevyys. Ilmasto on merellinen ja kallistuu etelään: Rhônen vaikutteet tulevat Saône-laakson kautta ja rajoittavat liiallista kosteutta, ja Charollais’n vuoret suojaavat osittain Atlantin sateilta.
Viinit
Valkoviinit yhdistävät voiman ja hienouden, ja ne ovat usein kauniin vihertävänkeltaisia. Ne ovat harmonisia, raikkaita ja aromaattisia, ja niitä voi juoda nuorina. Punaviinit ovat lihaisia ja täyteläisiä, ja aromeissa on pieniä marjoja, kuten mustaherukkaa tai vadelmaa, sekä mausteisia ja mineraalisia sävyjä. Roseeviinit ovat raikkaita, helposti juotavia ja hedelmäisiä.
Valkoviinien lajike on chardonnay, ja punaviineissä ja roseeviineissä käytetään gamayta ja pinot noiria. Niitä viljellään erityisesti pohjoisessa, Chalonnais’n lähellä, sekä etelän ja lännen happamilla mailla.
Historia
Viiniköynnösten viljely Mâconnais’ssa on todettu jo 200-luvulta. Viininviljelyn ja viinikaupan nousu alkoi keskiajalla, kun suuret luostarit, erityisesti Cluny lännessä ja Tournus pohjoisessa, kehittivät sitä. Vuoden 1620 Mâconin kaupunginvanhinten asetus kehotti käyttämään punaviineille vain hienoa lajiketta nimeltä “petit gamay”, ja samoihin aikoihin chardonnay istutettiin valkoviineille. Lyonin raskaat verot saivat tuottajat siirtymään “hienoihin viineihin”, joita myytiin kalliimmalla Pariisin markkinoilla.
1900-luvun alussa tuottajat yhdistyivät puolustamaan alueensa nimeä, ja se johti vuonna 1937 appellaatio Mâconin tunnustamiseen. Viinikriisin vuoksi 1920-luvulta alkoi osuuskuntaliike: ensimmäinen osuuskuntakellari perustettiin vuonna 1926 Saint-Gengoux-de-Scissé’hen, ja kymmenen vuotta myöhemmin niitä oli 15. Mâconin tuottajat perustivat vuonna 1958 Maison Mâconnaise des Vins -talon ja vuonna 1972 Union des Producteurs de Vins de Mâcon -yhdistyksen.
Luvut
Mâcon on Mâconnaisin laajin appellaatio: vuonna 2010 sen viinitarhoja oli noin 3 833 hehtaaria, ja viiniä valmistettiin 236 880 hehtolitraa. Valkoviini tehdään pelkästä chardonnaysta, punaviini ja roseeviini gamaysta ja pinot noir’sta.
Ruokaparit
Valkoviini sopii kalalle, kanalle ja juustoille, punaviini charcuterielle ja naudalle.