Chambertin on Gevrey-Chambertinin yhdeksästä grand cru -viinitarhasta tunnetuin, ja sen nimi on liitetty koko kylän nimeen. Appellaatio koskee vain pinot noir’sta tehtyjä punaviinejä. Viinitarha on Route des Grands Crus -tien länsipuolella rinteessä: sen pohjoispuolella on Chambertin-Clos de Bèze, idässä tien toisella puolella Griotte-Chambertin ja Charmes-Chambertin ja etelässä Latricières-Chambertin.
Nimi ja historia
Gevrey-Chambertinin viinihistoria alkaa INAO:n mukaan noin 2 000 vuoden takaa, ja Bèzen luostarin omistama viinitarhan aitaus (clos) on todistettu jo vuonna 640. Muun muassa Autunin ja Langresin piispoilla, Burgundin herttuoilla ja Clunyn kaltaisilla luostareilla oli alueella viinitiloja. Thomas Jefferson tutustui Gevrey’n viineihin vuonna 1787, ja kylä liitti nimeensä tunnetuimman viinitarhansa nimen vuonna 1847.
Viljelijät ja viini
INAO kuvaa Gevrey-Chambertinin viinit puhtaan rubiinipunaisiksi ja hedelmäisiksi. Ne ovat voimakkaita ja tanniinirakenteisia, mutta samettisia, ja grand cru -viineissä on mausteen, orvokin ja aluskasvillisuuden sävyjä. Viinit säilyvät pitkään, ja muutaman vuoden kypsyttäminen paljastaa niiden täyden potentiaalin.
Tuotantoehdot
INAO:n tuotantosääntöjen mukaan viini tehdään pinot noirista, ja lisälajikkeina sallitaan chardonnay, pinot blanc ja pinot gris vain sekaistutuksina enintään 15 prosentin osuudella kustakin lohkosta. Istutustiheyden on oltava vähintään 9 000 köynnöstä hehtaarilla, keskimääräinen enimmäissato on 8 000 kiloa hehtaarilla ja viinin luonnollisen alkoholipitoisuuden vähintään 11,5 %. Kastelu on kielletty. Viinejä kypsytetään vähintään seuraavan vuoden kesäkuun 15. päivään, ja kuluttajille niitä saa myydä vasta sadonkorjuuta seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivän jälkeen.
Ruokaparit
Chambertin-perheen voimakkaat, tanniiniset punaviinit sopivat boeuf bourguignonille, riistalle ja entrecôtelle.