Ruisleipä on Suomen perinteinen leipä: tumma, hapan ja tiivis leipä, jonka perusaineina ovat ruisjauho, vesi, suola ja hapate (suomeksi leivän juuri). Joskus mukana on hiivaa. Suomalaiset ruisleivät ovat yleensä makeudettomia, eikä niissä ole ruotsalaisten ruisleipien tapaan mausteita, kuten kuminaa.
Perinneleivät
Reikäleipä on länsisuomalainen ruisleipä, jonka keskellä on reikä ja jota kuivatettiin vanhaan aikaan keittiön katossa talvivarastoksi. Limppu on itäsuomalainen, pyöreä, leivottu ruisleipä. Leivontatapa ja paksuus vaihtelevat alueittain.
Historia
Rukiin viljelyn kerrotaan Suomessa ulottuvan ainakin 2 500 vuoden taakse, ja jyvä sietää hyvin kuivuutta ja kylmää. Ruisleipä on mainittu myös Kalevalassa. Lähteiden ikäarviot vaihtelevat (yhdessä blogissa mainitaan “yli tuhat vuotta”), joten tarkka ajoitus on epävarma. Ruisleipä valittiin vuonna 2017 Suomen kansallisruoaksi, ja ruisleipäpäivää vietetään 28. helmikuuta.
Käyttö
Ruisleipä syödään voin ja leikkeleen kanssa, keittojen ja kalaruokien lisäkkeenä sekä aamiaisella. Pohjoismaisessa ruokapöydässä se on smørrebrødin ja graavilohen perinteinen pohja.
Huomio
Tanskalainen rugbrød on siemenillä rikastettu ja Suomen ruisleipä happamampi; ne eivät ole sama leipä.