Lambrusco Grasparossa di Castelvetro on Modenan maakunnassa tuotettu DOC-nimitys, jonka viinit ovat punaisia tai roseita ja kuplivia (spumante tai frizzante). DOC-asema myönnettiin vuonna 1970. Viini tehdään vähintään 85-prosenttisesti lambrusco grasparossa -rypäleestä.
Tuotantoalue
Alue kattaa kokonaan 13 Modenan maakunnan kuntaa Castelvetron, Maranellon, Sassuolon ja Vignolan ympärillä sekä osan Modenan kunnasta. Tuotantosäännöt kuvaavat Modenan maakunnan ilmaston mannermaiseksi, kesät kuumiksi ja sateet vähäisiksi, ja maaperän suureksi osaksi savisiksi.
Säännöt
Lambrusco grasparossaa on oltava vähintään 85 prosenttia. Loput voi olla muita lambrusco-lajikkeita ja malbo gentileä yhteensä enintään 15 prosenttia. Sadon enimmäismäärä on 18 tonnia hehtaarilla, ja rypäleiden luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9,5 tilavuusprosenttia. Kuohuviini ja frizzante valmistetaan luonnollisella toisella käymisellä pullossa (perinteinen menetelmä) tai suljetussa säiliössä. Makeusasteet vaihtelevat brut naturesta makeaan.
Tuotantosäännöt kuvaavat viinin värin voimakkaan rubiininpunaiseksi (rosee: vaaleanpunainen), kuohuviinin tuoksun kukkaiseksi ja hienostuneeksi ja frizzanten tuoksun hedelmäiseksi. Kuohuviinin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 11 tilavuusprosenttia ja frizzanten 10,5.
Historia
Tuotantosäännöt kertovat nimen Lambrusco Grasparossa tunnetun 1800-luvun puolivälistä: Luigi Mainin vuoden 1854 rypälekatalogi ja Francesco Aggazzottin vuoden 1867 Modenan ja Reggio Emilian rypälekatalogi mainitsevat sen. Modenan viinit olivat jo 1400-luvulla arvostettuja: Nicolò III d’Este määräsi vuonna 1430, että Modenasta Pariisiin viedyn viinin tullista puolet jätettäisiin perimättä.
Ruokaparit
Syvän värinen ja hapokas Lambrusco sopii alueen rasvaisiin ruokiin: parmigiano-reggiano ja prosciutto di Parma ovat luontevia pareja, samoin lasagne alla bolognese ja tagliatelle al ragù.