Côtes de Bordeaux Blaye on Côtes de Bordeaux -appellaation maantieteellinen lisänimi, joka viittaa Blayen viinialueeseen Gironden oikealla rannalla. Se on yksi appellaation viidestä viinialueesta (noyaux viticoles), ja se koskee kuohumattomia punaviinejä ja kuivia valkoviinejä.
Alue
Tuotantosääntöjen mukaan lisänimen alueeseen kuuluu 40 kuntaa Blayen linnoituksen ympärillä, noin viidenkymmenen kilometrin päässä Bordeaux’sta alavirtaan. Jyrkät, viinitarhojen peittämät rinteet kohoavat Gironden yläpuolelle. Viinitarhat sijaitsevat rinteillä ja laaksoissa, jotka ovat joen varrella ja hyvin aurinkoisia, suojassa kevätpakkasilta ja hyvin valuttavia.
Lisänimen kunnat ovat: Anglade, Berson, Blaye, Braud-et-Saint-Louis, Campugnan, Cars, Cartelègue, Cavignac, Cézac, Civrac-de-Blaye, Cubnezais, Donnezac, Etauliers, Eyrans, Fours, Générac, Laruscade, Marcenais, Marsas, Mazion, Plassac, Pleine-Selve, Pugnac (Lafossen osa), Reignac, Saint-Androny, Saint-Aubin-de-Blaye, Saint-Christoly-de-Blaye, Saint-Ciers-sur-Gironde, Saint-Genès-de-Blaye, Saint-Girons-d’Aiguevives, Saint-Mariens, Saint-Martin-Lacaussade, Saint-Palais, Saint-Paul, Saint-Savin, Saint-Seurin-de-Cursac, Saint-Vivien-de-Blaye, Saint-Yzan-de-Soudiac, Saugon ja Val-de-Livenne.
Viinit
Punaviinit tehdään pääasiassa lajikkeista merlot, cabernet sauvignon, cabernet franc ja cot (malbec), ja lisälajikkeina sallitaan carmenère ja petit verdot. Valkoviinien pääasialliset lajikkeet ovat sauvignon blanc, sauvignon gris, sémillon ja muscadelle, ja lisälajikkeina sallitaan colombard ja ugni blanc. Lisälajikkeiden osuus saa olla enintään 15 prosenttia.
Tuotantosäännöt kuvaavat Blayen punaviinit eleganteiksi ja hienostuneiksi: väri on syvä ja intensiivinen, ja viineissä on hedelmää, hieno tuoksu ja hyvä kyky vanhentua. Valkoviineissä on useimmiten ginsterin, sitrusten ja keltaisten hedelmien aromeja.
Tuotantoehdot
Punaviinien keskimääräinen enimmäissato on 9 000 kiloa hehtaarilla (enintään 17 rypäleterttua köynnöstä kohden) ja valkoviinien 9 500 kiloa hehtaarilla. Punaviinien rypäleiden sokeripitoisuuden on oltava vähintään 189 grammaa litrassa mehua merlot’lla ja 180 grammaa muilla lajikkeilla. Valkoviineillä vaatimus on 178 grammaa sauvignonilla ja 170 grammaa muilla lajikkeilla. Punaviinien luonnollinen alkoholipitoisuus on oltava vähintään 11 % ja valkoviinien 10,5 %.
Historia
Tuotantosääntöjen mukaan alueen viininviljely juontaa antiikkiin: roomalaiset istuttivat alueelle ensimmäiset köynnökset toisella vuosisadalla, ja Ausonius mainitsee viinit 300-luvulla. Todellinen nousu alkoi keskiajalla Akvitanian Eleonoorin ja Henrik Plantagenetin avioliiton myötä, kun Lontoon markkinat aukesivat. 1700-luvulla uudet istutukset laajensivat viinitarhoja, ja Blayen alueella viljeltiin sekä valkoisia että mustia rypäleitä.
Alue sai ensimmäisen appellaationsa nimellä Premières Côtes de Blaye 11.9.1936. Viisi alueellista appellaatiota yhdistyivät Côtes de Bordeaux -ryhmäksi, jonka suojelu- ja hallintaelin tunnustettiin 22.7.2009, ja appellaation tuotantosäännöt homologoitiin asetuksella 31.10.2009. Naapurissa on erillinen appellaatio Côtes de Bourg.
Luvut
Tuotantosääntöjen (2026) mukaan koko Côtes de Bordeaux -appellaatio tuottaa keskimäärin 500 000 hehtolitraa viiniä, josta 97 % on punaista ja 3 % valkoista. Viinitarhoja on yli 10 500 hehtaaria ja viljelijöitä noin tuhat. Blayen osuutta ei asiakirjassa eritellä.
Ruokaparit
Punaviinit sopivat lampaalle ja ankalle, kuivat valkoviinit kalalle.