Romagna Albana on Romagnan kukkuloilla Forlì-Cesenan, Ravennan ja Bolognan maakunnissa tuotettu DOCG-valkoviini. Se tehdään vähintään 95-prosenttisesti albana-rypäleestä. DOC-asema myönnettiin vuonna 1967 ja DOCG-asema vuonna 1987.
Tyypit
Nimitykseen kuuluvat secco (kuiva), amabile (puolimakea), dolce (makea), passito ja passito riserva. Passito tehdään kuivatuista rypäleistä: kuivatus voi kestää seuraavan vuoden 30. maaliskuuta asti, ja kuivatuissa rypäleissä sokeria on oltava vähintään 284 grammaa litrassa. Passito riserva voidaan tehdä myös jalohomeen kuivattamista rypäleistä, ja sen todellisen alkoholipitoisuuden on silloin oltava vähintään 4 tilavuusprosenttia.
Tuotantoalue ja maaperä
Alue kattaa kokonaan tai osittain kukkulakuntia Forlì-Cesenan, Ravennan ja Bolognan maakunnissa, muun muassa Forlìn, Cesenan, Bertinoron, Faenzan, Brisighellan ja Imolan seudun. Tuotantosäännöt kertovat albanan menestyvän parhaiten Spungone-nimisen geologisen harjanteen ympärillä: se on pliokeenikautista kalkkihiekkakiveä, joka nousee ympäröivien savikukkuloiden keskeltä Faenzan seudulta Cesenaan. Albana kasvaa yleensä savi- ja savi-lieju-maassa, joka sisältää vaihtelevasti kalkkia, sekä keltaisella hiekalla. Parhaat viinitarhat ovat lounaan ja kaakon välisillä rinteillä ja yli 100 metrin korkeudessa.
Säännöt
Albanaa on oltava vähintään 95 prosenttia, ja loput voi olla muita valkoisia rypäleitä enintään 5 prosenttia. Sadon enimmäismäärä on 10 tonnia hehtaarilla, ja rypäleiden luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 11,5 tilavuusprosenttia. Valmiin kuivan viinin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 12 tilavuusprosenttia ja makeiden 12,5 tilavuusprosenttia, ja passitossa 17 tilavuusprosenttia, ja siinä on oltava vähintään 70 grammaa sokeria litrassa. Viinin saanto rypäleistä on kuivassa, puolimakeassa ja makeassa viinissä enintään 70 prosenttia ja passitossa 50 prosenttia.
Historia
Tuotantosäännöt toteavat, ettei ole voitu varmistaa, toivatko roomalaiset albanan Romagnaan, mutta rypäle on löytänyt täältä lähes ainoan merkittävän viljelyalueensa Italiassa. Pier de’ Crescenzi kirjoitti vuonna 1300, että albanaa pidetään Forlìssa ja koko Romagnassa parhaana rypäleenä. 1900-luvun alkupuolella Mariano Savelli rajasi alueen, jossa albana antaa parhaat tuloksensa: Dozzan, Riolon, Faenzan seudun Santa Lucia delle Spianaten, Terra del Solen ja Castrocaron, Bertinoron, Cesenan, Longianon ja Montianon kukkulat.
Ruokaparit
Kuiva Romagna Albana sopii romagnalaiseen ruokaan: piadina romagnola ja passatelli in brodo ovat luontevia pareja.