Roussette du Bugey

Roussette du Bugey on Bugeyn valkoviiniappellaatio. Se koskee vain valkoisia kuohumattomia viinejä, jotka tehdään yksinomaan altesse-lajikkeesta, paikallisesti nimellä roussette. Nimen perään voi liittää kunnan nimen: Montagnieu tai Virieu-le-Grand. Appellaation nimi on peräisin rypäleiden ruskeanpunertavasta (roux) väristä täysin kypsinä.

Alue

Tuotantosääntöjen mukaan tuotantoalue kattaa 61 kuntaa Ain’in departementin kaakkoisosassa Lyonin, Grenoblen ja Geneven välisessä kolmiossa. Viinitarhat ovat Juran vuoriston eteläkärjessä Rhônen mutkassa pienissä aukeamissa, jotka avautuvat enimmäkseen etelään, kaakkoon tai lounaaseen. Maaperä on jurakauden ja alemman liitukauden kalkki- ja marmaalikiveä, mioseenikauden molassia sekä jäätikköjen kerrostamia moreeneja. Ilmasto on valtamerivaikutteinen, ja sademäärä on 1 100–1 300 mm vuodessa, mutta etelän ja mantereen vaikutus tuntuu: talvet ovat pitkiä ja välillä ankaria, mutta kesät ovat lämpimiä. Siksi suuntaus ja korkeus ratkaisevat, missä rypäleet kypsyvät.

Viini

Viini on tavallisesti kuiva, ja alkumaku on eloisa ja raikas. Tuoksussa on pääasiassa valkoisia kukkia, ja vanhetessa voi tulla valkoisen tryffelin sävyjä. Väri on vaalean kullan sävyistä ja muuttuu iän myötä keltaiseksi.

Tuotantoehdot

Istutustiheyden on oltava vähintään 5 000 köynnöstä hehtaarilla, ja keskimääräinen enimmäissato on 10 500 kiloa hehtaarilla (lisänimen saavilla 10 000). Tavoitesato on 59 hehtolitraa hehtaarilla (lisänimillä 53), ja luonnollisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9,5 % (lisänimillä 10 %). Viinin kokonaisalkoholipitoisuus rikastuksen jälkeen saa olla enintään 12,5 %, lisänimillä 13 %.

Historia

Tuotantosääntöjen mukaan viini on ollut alueella tärkeä jo roomalaisaikana. Munkkien ja myöhemmin varakkaiden maanomistajien vauhdittama viininviljely oli suurimmillaan vuosina 1830–1870, jolloin viinitarhoja oli Ain’in departementissa noin 20 000 hehtaaria. Altesse on tuotu asiakirjan mukaan Ain’iin ja Savoieen 1300-luvulla Kyproksen kautta Savoijin herttuoiden liitossa Lusignan-suvun kanssa. Ampelografi Pierre Galet pitää sitä hyvin samankaltaisena kuin unkarilainen furmint. Appellaatio tunnustettiin alun perin laatuviinien (VDQS) appellaatioksi 11.7.1958 annetulla asetuksella. Virieu-le-Grandiin perustettiin vuonna 1888 varttamiskoulu, joka auttoi viljelijöitä istuttamaan viinitarhat uudelleen fylloksera-tuhon jälkeen.

Tuotantosääntöjen mukaan 80 % viineistä myytiin vuonna 2023 suoramyyntinä, pääasiassa perhetiloilta. Viinit myydään pääosin Bourg-en-Bressen, Lyonin ja Geneven seuduilla.

Ruokaparit

Roussette du Bugey sopii kalalle, kanalle ja vuohenjuustoille. Vertaa Roussette de Savoie.

Klikkaa aluetta siirtyäksesi sen sivulle. Alueiden muodot on johdettu INAO:n ja IGN:n aineistoista ja ovat suuntaa-antavia; viralliset rajat ovat INAO:n ja kuntien suunnitelmissa. Lähteet: Terrain data: Copernicus EU-DEM (Euroopan unionin rahoittama), USGS GMTED2010 ja SRTM (Terrain Tiles, Mapzen / AWS Open Data) (2026-10-21); IGN, ADMIN EXPRESS COG CARTO, Licence Ouverte 2.0 (2026-10-19); INAO, Délimitation parcellaire des AOC viticoles, Licence Ouverte 2.0 (2026-10-12); Made with Natural Earth (2022-05-13).

Rypäleet

Viinityyli

Lähteet

  1. Maatalousministeriö: Roussette du Bugey -appellaation cahier des charges (BO 11.9.2025) – kunnat, lajike, tuotantoehdot, historia ja lisänimien viljelyalat
  2. INAO: Roussette du Bugey (AOP-tuotesivu) – tuotekuvaus, alue ja tyyli