Chasselas on vanha valkoinen rypälelajike, jonka alkuperä on epävarma: sitä pidetään usein sveitsiläisenä, mutta VIVC ei merkitse alkuperämaata. Ranskassa sitä kasvatetaan vain vähän: se on sallittu Alsacen perusappellaatiossa, ja Loirella siitä tehdään Pouilly-sur-Loire -viiniä: INAO:n mukaan appellaation ainoa sallittu rypäle on chasselas. Nimi mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvulla.
Sveitsin ja Saksan rypäle
Sveitsissä chasselas on valkoisista rypäleistä ylivoimaisesti viljellyin, ja kaikista lajikkeista vain pinot noir on yleisempi: Sveitsin maatalousviraston BLW:n mukaan chasselasta oli vuonna 2015 noin 3 838 hehtaaria ja pinot noiria 4 207 hehtaaria. Sillä on useita paikallisia nimiä. Valais’ssa sitä kutsutaan fendantiksi ja Geneven Mandementin alueella perlaniksi. Saksassa lajike on gutedel, ja sitä viljellään pääosin Badenissa. Chasselas toimii myös ruokarypäleenä, ja Turkissa ja Unkarissa se on yleinen.
Viini
Chasselasista tehdään yleensä täyteläistä, kuivaa ja hedelmäistä valkoviiniä. Se sopii hyvin parina raclettelle ja fonduelle.