Yogurt (myös yoghurt) on englanninkielinen nimi jogurtille. Se on yksi maailman vanhimmista ja tunnetuimmista hapatetuista maitotuotteista. Jogurtin valmistus perustuu maidon sokeri (laktoosin) muuttumiseen maitohapoksi bakteerikäymisen avulla, mikä antaa tuotteelle sen tyypillisen paksuuden ja happamuuden.
Valmistus ja tyypit
Jogurtti syntyy, kun maitoon lisätään “aloitusviljelmä”, joka sisältää yleensä Lactobacillus bulgaricus ja Streptococcus thermophilus -bakteereita.
- Luonnonjogurtti: Maustamaton jogurtti, jota käytetään sellaisenaan tai ruoanlaitossa.
- Kreikkalainen ja turkkilainen jogurtti: Valutettu jogurtti, josta on poistettu osa herasta. Tuloksena on paksumpi, kermainen ja proteiinipitoinen koostumus, joka kestää paremmin kuumennusta.
- Skyr: Islantilainen perinnelajike, joka muistuttaa jogurttia mutta on teknisesti lähempänä rahkaa.
- Kasvipohjaiset jogurtit: Nykyään valmistetaan vastaavia tuotteita myös kaurasta, soijasta, kookoksesta ja mantelista.
Käyttö ruoanlaitossa
Jogurtti on keittiössä poikkeuksellisen monikäyttöinen:
- Kylmät kastikkeet: Se on perusta monille maailman kuuluisille dipeille, kuten kreikkalaiselle tzatzikille ja intialaiselle raitalle.
- Marinointi: Jogurtin happamuus mureuttaa lihaa erinomaisesti, mikä on keskeistä esimerkiksi tandoori-kanan valmistuksessa.
- Leivonta: Jogurtti tuo kakkuihin ja muffinsseihin kosteutta ja pehmeyttä. Sitä käytetään myös naan-leivän taikinassa.
- Aamiainen ja välipalat: Tarjoillaan perinteisesti hunajan, pähkinöiden, marjojen tai granolan kanssa.
Terveysvaikutukset
Jogurtti on erinomainen kalsiumin, B12-vitamiinin ja proteiinin lähde. Monet jogurtit sisältävät myös eläviä maitohappobakteereita eli probiootteja, jotka tukevat suoliston hyvinvointia ja immuunijärjestelmää.
Tiesitkö?
Sana jogurtti tulee turkin kielen sanasta yoğurt, joka juontaa juurensa verbiin yoğurmak (sakeuttaa tai vaivata). Jogurtti oli tärkeä osa paimentolaisten ruokavaliota, sillä hapattaminen paransi maidon säilyvyyttä lämpimässä ilmastossa.