Pâtisserie (lausutaan: /pɑ.tis.ʁi/) on ranskankielinen sana, joka kantaa kahta toisiinsa liittyvää merkitystä: se viittaa sekä itse leivonnaisiin että niitä valmistavaan ja myyvään liikkeeseen, jota suomeksi kutsutaan usein konditoriaksi.
Ammatti ja lainsäädäntö
Ranskassa pâtisserie ei ole vain yleistermi, vaan se on lailla suojeltu nimitys. Vain sellaiset liikkeet, jotka työllistävät lisensoidun mestarileipurin (maître pâtissier), saavat käyttää tätä nimeä. Tämä takaa sen, että kaikki tuotteet on valmistettu paikan päällä käsityönä laadukkaista raaka-aineista.
Pâtissier-ammatti on erotettu tarkasti leivän leipomisesta (boulangerie). Vaikka monet liikkeet toimivat molemmilla aloilla (boulangerie-pâtisserie), konditoriapuoli keskittyy nimenomaan makeisiin, monimutkaisiin ja visuaalisesti viimeisteltyihin luomuksiin.
Tyypilliset tuotteet
Klassinen ranskalainen pâtisserie sisältää laajan valikoiman erilaisia herkkuja, joissa korostuvat voi, sokeri, kananmunat ja tekninen taituruus:
- Mille-feuille: Kerroksittainen leivonnainen, jossa on rapeaa voitaikinaa ja vaniljalla maustettua kreemiä.
- Éclair: Pitkänomainen tuulihattutaikinasta valmistettu ja täytetty leivos, joka on kuorrutettu fondantilla.
- Macaron: Mantelijauhosta ja marenkista valmistettu pieni, värikäs ja täytetty pikkuleipä.
- Tarte Tatin: Karamelisoitu, ylösalaisin paistettu omenapiiras.
Kulttuurinen merkitys
Ranskassa vierailu pâtisseriessa on osa jokapäiväistä elämää ja sosiaalista kanssakäymistä. Leivonnaisia ostetaan usein tuliaisiksi, viikonloppulounaiden päätteeksi tai iltapäivän herkkupalaksi (le goûter). Näyteikkunoiden asettelu on taidemuoto itsessään, ja sesonkien vaihtelu näkyy suoraan leivonnaisvalikoimassa – esimerkiksi tammikuussa myytävä Galette des Rois (loppiaiskakku) on yksi vuoden odotetuimmista perinteistä.