Ciabatta

Ciabatta on suhteellisen uusi italialainen leipä, joka luotiin Veneton alueella vuonna 1982 vastauksena Ranskasta tuotujen patonkien suosioon. Leivän nimi, Ciabatta, tarkoittaa italiaksi “tohvelia”, joka kuvaa sen litteää, pitkänomaista ja hieman epäsäännöllistä muotoa.

Rakenne ja taikina

Ciabatta tunnetaan kahdesta ominaisuudesta, jotka erottavat sen muista leivistä:

1. Korkea hydraatio: Sen taikina sisältää erittäin suuren määrän vettä (usein 70–85 % jauhojen painosta), mikä tekee siitä hyvin tahmean ja vaikeasti käsiteltävän.
2. Ilmava sisus (Alveolatura): Korkean hydraation ja pitkän kohotusajan ansiosta ciabattan sisus on täynnä suuria, epäsäännöllisiä ilmakuplia.

Usein leivän maun ja rakenteen kehittämiseksi käytetään esitaikinaa.

Käyttö ruokakulttuurissa

Ciabatta on monikäyttöinen leipä. Sen vahva, rapea kuori ja pehmeä, ilmava sisus tekevät siitä ihanteellisen leivän erilaisiin tarkoituksiin:

• Paninit: Ciabatta on suosittu leipä lämpimille tai kylmille italialaisille täytetyille voileiville (panini), koska se kestää hyvin täytteitä ja grillauksen.
• Lisuke: Tarjoillaan usein antipasto-lautasilla oliiviöljyn tai balsamicon kanssa dipattavaksi.
• Bruschetta: Leikattuina siivuina se toimii erinomaisena pohjana bruschetta-leiville.