Chou de Bruxelles

Chou de Bruxelles on ranskankielinen termi ruusukaalille (Brassica oleracea var. gemmifera). Kasvi on saanut nimensä Brysselin (Bruxelles) mukaan, sillä sen viljely levisi sieltä maailmalle 1700-luvulla, vaikka sen uskotaan olleen tunnettu Belgiassa jo Rooman valtakunnan aikana.

Ominaisuudet ja maku

Ruusukaali on tunnettu pienistä, tiiviistä päistään, jotka kasvavat pystysuoraan varteen kiinnittyneinä.

• Maku: Ruusukaalin maku on perinteisesti voimakas ja hieman kitkerä, mikä johtuu sen sisältämistä rikkipitoisista yhdisteistä.
• Kitkeryys: Kitkeryys voimistuu ylikypsennettäessä, minkä vuoksi suositaan nopeita kypsennysmenetelmiä. Nykyiset lajikkeet ovat jalostettu miedommiksi ja vähäkitkerämmiksi.
• Rakenne: Rakenne on napakka ja hieman rapea, mutta pehmenee kypsennettäessä.

Käyttö ruoanlaitossa

Ruusukaali on perinteisesti ollut tyypillinen talvivihannes Euroopassa. Nykyaikana sen käyttö on monipuolistunut:

• Paahtaminen: Nopea paahtaminen korkeassa lämpötilassa karamellisoi kaalin pinnan ja vähentää kitkeryyttä, tehden siitä makeamman ja pähkinäisemmän.
• Paistaminen: Paistamalla puolitetut kaalit nopeasti voissa tai oliiviöljyssä (usein lisukkeena pekonin tai saksanpähkinöiden kanssa) saadaan säilytettyä niiden rapeus.

Ruusukaalia käytetään klassisena lisukkeena joulun ja kiitospäivän liha-annosten kanssa erityisesti Britanniassa ja Pohjois-Euroopassa.